Ammattilaisurheilijalle varmaa on epävarmuus - kuinka hallita riskejä?

Frisbeegolf on lajien kirjossa uusi ja nuori tuttavuus. Aloituskynnys on matala, sillä kustannukset ensikertalaiselle ovat alhaiset ilmaisten harrastuspaikkojen vuoksi. Muutamalla kiekolla pääsee alkuun jo varsin mukavasti. Entä sitten kun laji vie mukanaan ja lopulta ollaan siinä pisteessä, että mielessä pyörivät vain ammattilaisuus ja kisaaminen rapakon takana. Onko se vain auvoista ihanuutta ilman huolen häivää? Pitäisikö ammattilaisuutta miettiä kokonaisuutena ja pohtia ammattiurheilijan elämään sisältyviä riskejä ja niiden hallintaa?

Mitä on ammattiurheilu?

Ammattilaisuus käsitteenä tarkoittaa, että asiaa tehdään työkseen, ammattimaisesti. Ammattimaisuuden tarkoitus on tuottaa tekijälleen elanto eli ihan suoraan sanoen rahaa. Aivan kuten yrityksen tarkoitus on tuottaa voittoa eli tuottojen pitää olla kustannuksia suuremmat. Näillä tuotoilla maksetaan asuntolainat, ruoat yms. muut menot, jotka eivät ammattilaisella kuulu ammatin harjoittamiseen. Yksinkertaista matematiikkaa. Ammattimaisen urheilun tulee tuottaa enemmän euroja kuin kuluu itse ammatin harjoittamiseen. Frisbeegolfin ammattilaisia on Suomessa ja maailmallakin vielä niukasti. Lajin kasvun myötä tulemme näkemään heitä taatusti enemmän.

Ammattiurheilijaksi halajavan on ehkä hyvä ottaa unelmiinsa mukaan pala realismia. Asiat eivät aina mene, kuten siellä kuuluisassa ”Strömsössä”. Jotain odottamatonta voi sattua. Ammattimaisuus tarkoittaa yrityksen liiketoiminnassa myös riskeihin varautumista ja niiden tunnistamista ennakolta. Yleensä yrityksessä suojataan toimintaan liittyviä riskejä erilaisten tarkkaan harkittujen toimintatapojen, vakuutusten sekä puskureiden kautta.

Pitäisikö myös urheilussa kiinnittää enemmän huomiota urheilijan riskien hallintaan? En nyt tarkoita sitä, että pitäisi kävellä pumpulipuku päällä ja pelätä kuolevansa hetkenä minä hyvänsä. Riskienhallinta on toimintatapojen ja suunnitelmien luomista sekä toteuttamista. Ne varmistavat jatkuvuuden ammattimaiselle urheilulle sekä tukevat polkua saavuttaa ammattilaisuuden unelma.

Riskienhallinta tarkoittaa työvälineistä huolehtimista, mutta myös paljon muuta

Usein ajattelemme, että siinä vaiheessa, kun olet Kimi Räikkösen tasoinen urheilija, sinulla on manageri. Manageri hoitaa ammattiurheilijalla myös riskienhallintaan liittyviä asioita näkyvyyden ja kumppanuuksien ohella. Mikäli ammattilaisuus on todella tähtäimessä, manageriyhteistyön aloittamista kannattaa harkita hyvissä ajoin.

Urheilijan riskienhallinnan kannalta tärkein työväline on oma keho, josta huolehtiminen on riskienhallinnan ytimessä. Pyhän kolminaisuuden muodostavat oikea ja monipuolinen harjoittelu, ravinto sekä lepo. Mikäli nämä eivät ole balanssissa, kasvavat riskit huomattavasti. Pelkkää kiekkoa viskomalla ja pizzaa syömällä ei lennä Dessu eikä Sheriffi niin pitkälle, että kannattaa edes haaveilla isojen kisojen pelaamisesta. Fyysisen kunnon lisäksi myös psyykkisen puolen tulee kestää. Frisbeegolf lajina vaatii rauhallisuutta ja peliälyä. Monelle on varmasti hyviltä pelikierrokselta tuttu tunne, kun kaikki vaan sujuu. Miten tähän flow-tilaan pääsee?

Yhteistyökumppanuudet ja some kulkevat käsi kädessä - miten ne liittyvät riskienhallintaan?

Ammattimaisen urheilun tulee tuottaa myös niitä euroja, jotta leivän päällä on muutakin kuin ylähuuli. Kovin moni pienemmän lajin edustaja ei elätä itseään pelkällä kilpailemisella, sillä frisbeegolfissa palkinnot ovat ainakin Euroopassa kohtuullisen pienet. Yleensä kilpailupalkinnot kattavat reissuun liittyvät kulut; ja siellä pitäisi vielä menestyäkin. Ammattiurheilijan ehdottomasti tärkein tulonlähde ovat yhteistyökumppanuudet. Muuttuvassa maailmassa logo paidankauluksessa ei enää tuo urheilijalle niitä euroja, joilla rahoittaa urheilua, mutta myös sitä arkielämää. Kun tulopuoli on kunnossa myös arjen kulujen kattamiseen, voi urheilu olla täysipäiväistä.

Sosiaalinen media on ammattiurheilijalle yhteistyökumppanuuksissa tänä päivänä lähes pakollinen työväline. Sosiaalisen median kautta ammattiurheilija tavoittaa yhteistyökumppanin kohderyhmässä olevia seuraajia, joka on yhteistyökumppanin tavoite. Sosiaalinen media voi olla raadollinen, ja se miten urheilija sosiaalisessa mediassa toimii, voi sisältää miinoja, jotka tulisi tunnistaa etukäteen. Mikäli sosiaalisen median etiketit eivät ole hallussa, voit pahimmassa tapauksessa karkottaa mahdolliset yhteistyökumppanit, jotka mahdollistavat urheilun.

Palataanpa takaisin rahaan ja siihen, jos jotain sattuu. Kaikki voi mennä kuin unelma, mutta jossain vaiheessa voi tulla hetki, jolloin yhteistyökumppanuus on katkolla, peli ei kulje niin hyvin, että palkintorahoja ropisee tilille kuin tonttulakin kulkunen tai kassassa on muuten kuiva kausi. Tavalliselle tallaajallekin korostetaan varakassan ja taloudellisen puskurin merkitystä arjen talousasioiden hallinnassa. Urheilijalla taloudellisen suunnittelun tärkeys arjessa on vielä tärkeämpää. Laittamalla rahaa myös sukanvarteen urheilija voi parhaimmillaan turvata urheilun ammattimaisen jatkumisen silloinkin, kun edessä on vihreän fribaväylän sijasta mustaa mörriä.

Ammattiurheilijalle kilpailun voitto on kauden kohokohtia, mutta se vaatii paljon työtä.

Mikäli haluat lisää vinkkejä miten ammattiurheilija tai ammattilaiseksi haluava urheilija voi välttää riskejä ja mahdollistaa ammattimaista urheilua, tämä on blogisarja, jota sinun kannattaa seurata. Tulevissa kirjoituksissa tulen paneutumaan syvemmin aiheisiin, joita nostin esille sekä tarjoamaan näkökulmia kuinka asioihin voi varautua.

Kuka?

Terhi Kytö on riskienhallinnan ammattilainen, jonka päivätyö on operatiivisen riskienhallinnan parissa pörssiyhtiössä. Terhi työskentelee myös frisbeegolfin parissa yrityksen johdossa sekä on frisbeegolfurheilijoiden manageri. Terhi on koulutukseltaan oikeustieteiden ja liikuntatieteiden maisteri, jonka sydän sykkii lajin ammattimaiselle kehitykselle.