Olen ajautumassa frisbeegolfkisoihin ja se jännittää minua. Satuin viime viikolla vahingossa osumaan kotikylän radalle juuri, kun viikkokisat olivat alkamassa, ja he kysyivät olenko tulossa mukaan. Ei, enhän minä kisoihin, kun YouTube-videoissa kisaavat heittävät kamalan paljon pidemmälle. Ajatus jäi kuitenkin muhimaan päähäni, sillä pidän kaikesta kisailusta, ja minulla on ikävä kilpailun tuomaa pientä jännitystä. Aloin selailla discgolfmetrix.com sivustoa, jossa on infoa lähes jokaisesta Suomen frisbeegolfkilpailusta. Sieltä löytyi myös kotikylälläni pelattavat viikkokisat. Ilokseni huomasin, että viikkokisoihin osallistuminen ei vaadi minkään seuran jäsenyyttä, eikä kilpailulisenssiä. Osallistuminen oli niin helppoa, että en voinut olla ilmoittautumatta. Nyt siis tiedän milloin, missä ja mihin kellonaikaan minun täytyy olla kisapaikalla.
Mitä minun pitää sanoo niille muille? Kenen kanssa heitän? Mitä jos en pärjää? Pitäisikö minulla olla joku kaveri mukana? Edelleen siis jännittää. Menen kisapaikalle hyvissä ajoin, ja se osoittautuu hyväksi ratkaisuksi. Ennen kilpailun aloittamista yleiseen säätämiseen menee hieman aikaa. Se helpottaa jännitystäni, kun odotellessa huomaan, että en ole ainoa ensikertalainen. Kuulemma melkein joka viikko on joku ensimmäistä kertaa mukana ja monet osallistujista ovat vasta muutamia kertoja käyneitä. Minut jaetaan yhteen neljän hengen porukoista, ja heidän kanssaan tulen kilpailun viettämään. Kolme muuta henkilöä alkavat heti kertoa minulle omia kokemuksiaan ensimmäisistä kisoistaan, ja jännitykseni laantuu. Alan ymmärtää, että ainoa jota minun onnistumiseni tai epäonnistumiseni kiinnostaa olen minä itse.
Kisa alkoi, ja heittueeni ensimmäisenä vuorossa ollut pelaaja heitti avauksen puun kautta mörriin. Viimeinenkin stressini poistui, ja yhtäkkiä minulla oli todella hauskaa. Toki meinasin välillä unohtaa merkata tarkan heittopaikkani, puttasin kerran liian aikaisin ja tein jopa hyppyputin liian läheltä koria. Peliseurani mainitsi asiasta hyvässä hengessä ja kierroksen aikana yhtään mieltä ei pahoitettu. Ei jäänyt viimeiseksi tapahtumaksi minulla!
Oletko jo lukenut vinkkimme kilpailemisen aloittamiseksi?
Teksti: Pyry Sinisalo