Sasu Rökman, Hämeenlinna, #90811, Disc Golf Hyvinkää ry
Aurinko, siistit nurmikentät ja leveät väylät, joilla on tilaa liidätellä. Ja tietenkin bunkkerit, jotka vartioivat koreja salakavalasti. – Se on Grand Slam. Parasta on peliseura, kisapuitteet, mielenkiintoiset ja haastavat ratalayoutit.
31-vuotias insinööri löysi frisbeegolfin nelisen vuotta sitten. En ollut aluksi lainkaan kiinnostunut lajista, kunnes isäni sai minut kerran suostuteltua mukaansa kokeilemaan. Kuten arvata saattaa, molemmat hurahtivat saman tien. Vietettyäni muutaman vuoden istumatyössä, olikin jo aika löytää jokin liikuntaharrastus, joka veisi mukanaan ja toisi vastapainoa toimistotuolissa lojumiselle.
Ensimmäiset pari vuotta oli lähinnä heittelyä omaksi huviksi ilman aikomusta kisata, kunnes syksyllä 2016, juuri ennen kauden loppua tuli ratkaiseva hetki osallistua viikkokisoihin Hyvinkäällä. Heti ensimmäisten kisojen jälkeen iski joku älytön kisakärpänen, ja varsinkin itsensä haastamisen ja kehittymisen tarve alkoi kasvaa. Lisenssi olikin taskussa heti vuodenvaihteessa 2017 ja ensimmäisenä kisakautena tuli kierrettyä kisoja ihan mukava määrä: 76 kierrosta PDGA-kisoissa + suurin piirtein sama määrä lähialueiden viikkokisoja ym. epävirallisia kisoja.
Viime kesänä osallistuin kolmeen Grand Slamiin, joissa kaikissa keli oli kohdallaan. Varsinkin Hattulan kisassa päästiin nauttimaan kunnon helteestä. Ensimmäiset kisani golfradalla. Oli hauska nähdä, miten erilaiseksi laji muuttuu aukealla kentällä, kun on tottunut lähinnä ahtaisiin metsäratoihin. Peliseura oli loistavaa jokaisessa kisassa ja järjestelyt olivat kohdallaan! Omat kierrokseni Grand Slameissä menivät hieman alle oman tasoni, joka tietysti vähän harmitti. Mutta toisaalta, pidin ensimmäisen kisakauden tavoitteenani lähinnä tutustua ihmisiin ja hankkia kisakokemusta, joten hieno kokemus kaiken kaikkiaan.
Grand Slameissä järjestelyt toimivat hienosti ja radat olivat onnistuneesti suunniteltu. Aamiais- ja lounasbuffet paikanpäällä golfklubilla oli hieno lisä. Ei tarvinnut lähteä kisapaikalta muualle etsimään ruokapaikkaa. Lisäksi lajin sosiaalinen puoli korostui, kun kaikki kisaajat jäivät viettämään taukoa samaan paikkaan. Kisamaksu oli mielestäni ihan kohtuullinen ottaen huomioon hienot puitteet ja järjestäjien näkemän vaivan tapahtuman suunnitteluun ja järjestämiseen. Kannattaa ehdottomasti osallistua! Varsinkin metsäratoihin tottuneille pelaajille on tarjolla uusia ulottuvuuksia lajiin. Jos omaa “ison käden” siitä saa varmasti hyötyä, sillä osa väylistä on keskimääräistä pidempiä. Heikompitehoinen pärjää myös, kun sijoittaa heittonsa tarkasti ja välttelee bunkkereita. Kaiken tasoisille sopiva kilpailu ja takuulla hieno kokemus!
Aion osallistua myös muihin NBDG:n kilpailuihin ja olen tälläkin kaudella jo muutamaan osallistunut. NBDG:n järjestämät kisat ovat tyypillisesti hyvin järjestettyjä. Ennakkotiedot ovat kattavat, kisaradat hyviä ja TD:t kokeneita ja osaavat hommansa.
Kisat, joita tällä kaudella eniten odotan ovat varmasti European Amateur Open ja Tyyni sekä tietysti oman seuran järjestämät Hyvinkään Heinäpaali ja Ruska Open.
Tämän kauden tavoitteena on kisata ehkä hieman vähemmän kuin viime kaudella, mutta tasaisemmin lähellä omaa tasoa. Tarkoitus on tietysti pelata mahdollisimman usein yli oman ratingin, jolloin huomaa oman kehityksen ja luottamus tekemiseen säilyy. Pitkän tähtäimen suunnitelmana on pysyä terveenä ja nauttia tästä hienosta lajista niin pitkään kuin mahdollista, ja kehittyä siinä niin pitkälle kuin potentiaali riittää.
Hyvää kesää kaikille ja nauttikaa lajista! Pidetään sipuli kasassa ja putataan enemmän ylä- kuin alarautaan.